HUS on toimiva kokonaisuus

Etusivu

Hallitusohjelmassa on linjattu että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana on peruspalveluiden vahvistaminen sekä toimivat yhdenvertaiset, ennaltaehkäisevät ja oikea-aikaiset palvelut, joilla vähennetään raskaimman ja kalleimman tuen ja hoidon tarvetta.

Eduskuntaryhmien puheenjohtajien nk. Orpon työryhmän esityksessä sote-uudistukseksi sairaanhoitopiirien järjestämisvastuu lakkaisi ja sairaanhoitopiirit purettaisiin. Metropolialueen ja Helsingin Uudenmaan Sairaanhoitopiirin (HUS:n) asema on jätetty erikseen ratkaistaviksi. Itä Uudenmaan kannalta tärkeä on toteamus missä sote-alueiden muodostamisessa otetaan huomioon myös metropolialueen ulkopuoliset nykyisen HUS:n jäsenkunnat. Huolestuttavaa sen sijaan on, että näyttää olevan epäselvää missä ja kuka tuon erillisen selvityksen tulee tekemään.

Työryhmän esitys, jossa HUS aluetta tarkastellaan erikseen, on järkevä, koska juuri erikoissairaanhoito on tällä alueella terveydenhoidon kokonaisuudessa kaikkein toimivin osa-alue. Se on sitä myös koko Suomen mittakaavassa, ollen myös kansainvälisesti arvostettu toimija niin itse hoidossa kuin myös koulutuksessa ja tutkimuksessa.

HUS:ssa tehdään yhtä paljon tutkimuksia kuin muilla Suomen ylipistosairaaloilla yhteensä ja se arvioidaan mm. kliinisessä tutkimuksessa Euroopan viidenneksi parhaaksi. Kaikki maan elintensiirrot tehdään HUS:ssa ja potilasturvallisuudessa se on verrattuna muihin sairaanhoitopiireihin ylivoimaisesti turvallisin.

HUS:n säilyttämisestä kokonaisena vallitsee HUS alueella poliittisesti laaja yksimielisyys. Paluuta hajanaiseen malliin ei haluta. Entisen Uudenmaan läänin alueen erikoissairaanhoidon suu­rimpina ongelmina pidettiin erikoissairaanhoidon päällekkäisiä toimintoja, kilpavarustelua, ylikapasiteettia ja toiminnan koordinoinnin vaikeuksia. Alueella oli tuolloin kolme erillistä, itsenäistä toimijaa: Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Helsingin sairaanhoitopiiri ja HYKS.

Erikoissairaanhoitoa on usein kuultu kutsuttavan kalliiksi. Kuitenkin mm. edellä kuvatuista syistä HUS on osoittautunut kustannustehokkaammaksi kuin muut sairaanhoitopiirit. HUS alueen kuntien erikoissairaanhoidon nettomenot ovat muusta maasta poiketen reaalisesti laskeneet vuodesta 2002 lukien.

Porvoo ja koko Itä Uusimaa on hyötynyt HUS:n olemassaolosta paitsi taloudellisesti myös toiminnallisesti. Alueella toimiva Porvoon Sairaala on osa HUS:ia, mikä on taannut sairaalan toimintaedellytykset mm. henkilöstön osalta. Viime vuonna Porvoon sairaanhoitoalueen jäsenkunnille tuotetusta erikoissairaanhoidosta 59 % toteutui Porvoon sairaalassa ja 39 % muualla HUS alueella (mm. Meilahdessa). Viime vuonna tehty ensihoidon uudistus paransi sen saatavuutta, etenkin haja-asutusalueilla.

Porvoossa on yhdessä HUS:n kanssa vuonna 2011 voimaan tulleen terveydenhoitolain mukaisesti vireillä useita hankkeita, joiden tarkoitus on parantaa perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Näistä merkittävin on uuden itäisen terveysaseman rakentaminen Porvoon Sairaalan yhteyteen. Tämä aito 24/7 toimiva Itä Uudenmaan kattava yhteispäivystys olisi potilaan kannalta hyvä asia, koska se parantaisi palvelua ja ohjautumista nopeammin oikeaan hoitoon, lisäten samalla potilasturvallisuutta.

Hyvä ja tehokkaampi potilasohjaus sekä mahdollisuudet lääkäreiden konsultaatiot toisivat mukanaan kustannussäästöä, kuten myös vuodeosasto, mikä vähentäisi potilaiden ajautumista kalliimman erikoissairaanhoidon puolelle. Resurssien kohdentaminen oikea-aikaisesti on tärkeää, koska se vahvistaa peruspalveluiden mahdollisuutta vastata niihin tarpeisiin, joita mm. väestön ikääntyminen tuo mukanaan.

Terveysaseman tarveselvitys on valmistunut ja myös aiesopimus HUS:n kanssa on solmittu. Tavoitteena on, että terveysasema valmistuu vuonna 2017, jolloin nyt epäkäytännöllisistä väliaikaisissa tiloissa toimiva Itäinen Terveysasema siirtyisi näihin uusiin tiloihin.

Kuluvan vuoden talousarvion tarkistuksen yhteydessä kaupunginvaltuusto vähensi varatun hankkeen suunnittelumäärärahan tältä vuodelta. Se oli tämän vuoden talousarvion tasapainottamiseksi tarpeellista. Kun lisäksi ottaa huomioon sote-uudistuksen avonaiset kysymykset, missä jopa koko HUS:n tulevaisuus on vielä avoin, on syytä hetken hengähtää ja odottaa toimintaympäristön selkiintymistä, sen verran mittava tuo yli 20 miljoonan euron investointi Porvoolle on. Määrärahan siirto ei vielä tällä erää aiheuta hankkeella viivästymistä.

Meidän suunnitelmat eivät ole alueella ainoita. Jo pelkästään HUS:lla itsellään on meneillään mittava investointi-ohjelma johon kuuluvat mm. lastensairaalan, traumakeskuksen ja syöpäkeskusten rakentaminen. Onkin toivottavaa, että HUS:n asema sote-uudistuksessa saataisiin mahdollisimman pian vakaalle pohjalle, jotta nämä hankkeet eivät ajan myötä mutkistuisi.

Kaikkiaan sote-uudistuksessa on menty tähän asti ns. terveydenhoito edellä, myös kuntayhtymien olemassaoloa on kritisoitu. On huomioitavaa että meillä on alueella HUS:n lisäksi myös muita kuntayhtymiä, kuten kehitysvammapuolella toimivat Kårkulla ja Eteva. Myös näissä on suuruuden ekonomia lisännyt tehokkuutta. Siksi ei nyt tulisi tuijotella vain hallintomalleja. Järkevintä on saada aikaiseksi turvallisia ja toimivia kokonaisuuksia, hyödyntäen niitä rakenteita, missä toiminnan kehittämisessä on parhaiten onnistuttu.

Tapani EskolaPorvoon sos. terv. lautakunnan puheenjohtaja, HUS valtuuston ja Porvoon sha lautakunnan jäsen

Kommentoi