Porvoon elinkeinotoiminta kaipaa vahvempaa johtamista

Etusivu

Kaupunginvaltuustolle keväällä iltakoulussa esitellyllä Länsirannan Citymarket- / hotellirakennuksella on tarkoituksena ilmeisesti lyödä helposti monta kärpästä yhdellä iskulla, kun sinällään tarpeelliset hankkeet on laitettu yhteen.

Porvooseen tarvitaan esitetyn kaltainen kaupan yksikkö, etenkin kun nykyinen Citymarket on elinkaarensa päässä. Taidetehtaan käytölle taas hotelli toisi kaivattua lisäarvoa ja samalla alue rakentuisi lähemmäksi alkuperäistä suunnitelmaa. Siinä oli mukana pieni kaupan yksikkö ja hotelli. Ensin mainittu katosi sieltä pian luonnosten jälkeen ja jälkimmäiselle ei tähän mennessä ole löytynyt operaattoria.

Citymarket saadaan varmasti kannattavaksi. Hotellin toteutuminen oli kuitenkin vielä keväällä pimennossa. Katoaako se jälleen suunnitelmasta, jos valtuusto näyttää marketille vihreää valoa? Yksikään varteenotettava hotelliketju ei ole nähnyt Taidetehtaan yksinään tuovan uudelle hotellille tarvittavaa käyttökapasiteettia. Porvoon matkailun nykyprofiili painottuu päivävierailijoihin.

Tätä asetelmaa ei pelkästään uusi hotelli muuta, koska täältä puuttuvat yöpyjien määrää lisäävät tärpit. Yksikään hotelliketju ei ole nähnyt Taidetehtaan yksinään tuovan uudelle hotellille tarvittavaa käyttökapasiteettia.

Elinkeinoelämän kehittämisen kannalta yöpyjien määrän lisääminen olisi tärkeää, koska päivämatkailijoihin verrattuna nämä jättävät paikkakunnalle vähintäänkin puolet enemmän rahaa.

Porvoo ja Itä-Uusimaa poikkeavat selkeästi esimerkiksi Länsi-Uudestamaasta, jossa yöpyjien määrä on huomattavasti suurempi (lähde: Matkailun tuloja työllisyysselvitys Uudellamaalla 2013). Vähäisten yöpymisten määrää ei voi siis puolustella sijainnilla.

Matkailukohteena Porvoo on kiinnostava, mutta matkailutarjontaa tulisi kehittää ja monipuolistaa. Porvoon tulisi houkutella muun muassa paljon kesällä liikkuvia lapsiperheitä nykyistä enemmän esimerkiksi trendikästä toiminnallisuutta lisäämällä.

Siinä missä alueen elinkeinoelämämme nojaa Kilpilahteen, matkailumme nojaa yhdessä päivässä nähtyyn vanhaan kaupunkiin. Tutkimusten perusteella elinkeinopohjan laajentamisessa matkailu on yksi vahva vaihtoehto.

Länsiranta ja sen jatkeena Kokonniemi sekä kansallinen kaupunkipuisto ovat ainutlaatuisia kehittämiskohteita, jotka oikein hyödynnettynä tukisivat Porvoon vetovoimaisia kulttuuriympäristöön luontoon ja harrastuksiin liittyviä vahvuuksia.

Länsirannasta on olemassa useita suunnitelmia, jotka sisältävät laskettelukeskuksen, vierasvenesataman, Wileniuksen telakan, kesäteatterin, leirintäalueen ja urheilupuiston maauimaloineen. Epävarman jo vuosikausia jatkuneen pelkän visioinnin tasolla olevan tilanteen jatkuessa kehittäminen ei etene.

Market rakennetaan pääosin alueen omille asukkaille, eikä se juurikaan tue matkailua. Siksi sen sijainti tulee olla tarkkaan harkittu. Kilpailun toimivuuden kannalta kaupalla tulee olla vaihtoehtoja.

Onko mahdoton ajatus rakentaa kuitenkin Citymarket tiiviisti esimerkiksi nykyisen S-marketin kylkeen tai yhdistää se keskustan alueen kehittämiseen? Nykyisen Citymarketin-, Nimbuksen-, Lundin-, ja Elannonkortteleiden kehittäminen kokonaisuutena aina virastotalolle asti pysäköintiratkaisuineen on mahdollisuus, jossa kaupungin tulisi olla huomattavasti aktiivisempi.

Kaupungin vuonna 2013 teettämässä ”kaupan hankkeiden vaikutusten arvioinnissa” todetaan, että keskustan kokonaiskehittämisen kannalta on tärkeää että Itä- ja Länsirannalle olisi löydettävä toisiaan mahdollisimman hyvin tukevat roolit. Muuten vaarana on kehityksen johtaminen kaksinapaiseen, kahteen keskenään kilpailevaan keskustan osaan.

Keskustan roolina voisi olla monipuolinen päivittäistavaran tarjonta marketteineen ja kauppakeskuksineen, kun taas Taidetehtaan palvelut voisivat profiloitua kulttuuriin, matkailuun ja kasvavaan ruokamatkailuun lähiruokamyymälöineen.

Vanhan kaupungin kaupallisena vahvuutena olisivat kulttuuriympäristön lisäksi siellä jo nyt siellä selkeästi lisääntyvät ravintolat, pienet kahvilat ja myymälät. Unohtaa ei tietenkään sovi keskeneräistä Kuninkaanporttia, joka selkeästi tarvitsee jatkokehittämistä, eikä esimerkiksi Kevätkummun ja Gammelbackan kaupan lähipalveluja, jotka vaativat omat kehittämistoimenpiteensä.

Valtuusto on päättänyt kaupunkistrategiassa, että elinkeinoelämän kehittämisen painopistealueita ovat ympäristöliiketoiminta, matkailu ja kulttuuri sekä palvelualat. Jos nyt teemme päätöksen pelkästä Citymarketista ilman, että luotettavat suunnitelmat ja toimenpideaikataulut valtuuston päättämistä painopistealueita puuttuvat, jatkamme sokkona vailla kokonaisnäkemystä olevalla linjalla.

Kaupungin heikko ote elinkeinoelämän kehittämiseen ja kokonaisnäkemyksen puuttuminen näyttäytyvät uusmaalaisittain alhaisena 90 prosentin työpaikkaomavaraisuutena, tyhjinä ammottavina pölyisinä näyteikkunoina, lukuisina rakentamattomina repsottavina hiekkakenttinä sekä autioina katuina ja toreina, joiden hiljaisuuden rikkoo muutama lokki tai yksittäinen kiihdytysvimmainen mopoilija.

Nämä eivät ole elinvoimaisen kulttuurikaupungin tunnusmerkkejä, joiden vuoksi joku tulisi tänne yöpymään. Jos Porvoota vertaa vaikkapa huomattavasti nuorempiin Uudenmaan kaupunkeihin on meidän kehitys muun muassa kaupan alalla huolestuttavaa.

Porvoon on otettava kaupan, matkailun ja kulttuurielämän kehittämisessä nykyistä huomattavasti vahvempi ote. Koska tässä viimekädessä avaintekijöitä ovat yrittäjät ja lukuisat toimijat, kaupungin on aktiivisemmin edistettävä eri tahojen välistä hyvää yhteistyötä ja vahvistettava kaupungin strategista johtamista elinkeinotoiminnan kehittämisessä.

Tapani Eskola
Kaupunginvaltuutettu

Kommentoi