Tapani Eskola: Kuinka turvata sote lähipalvelut Itä-Uudellamaalla?

Etusivu

Sote- ja maakuntauudistus sisältää vielä useita kohtia, jotka vaativat vielä täsmentämistä. Yksi merkittävä tarkennusta kaipaava kohta on hallituksessa esillä ollut vaatimus vielä määrittömämmän laajan valinnanvapauden piirissä olevien palvelujen yhtiöittämispakosta.

Suurin osa sosiaali- ja terveyspalvelujen ydinosaamisesta on kunnissa ja niiden henkilöstöllä. On epäselvää kuinka tämä osaaminen ja tähän liittyvät laajat verkostot siirrettäisiin näille yhtiöille ja kuinka vastuut jatkossa jakaantuvat. Merkittävän palveluja täydentävän rooliin omaavan kolmannen sektorin ja pienten yrittäjien asemaan hallitus ei ole ottanut kantaa. Rajanveto ennaltaehkäisevän palvelujen ja yhtiöittämispakon alaisen tuotannon välillä tulee olemaan haasteellista, puhumattakaan siitä kuinka yhteistyö kunnan muiden toimijoiden kanssa aiotaan jatkossa järjestää.

Tiedostaen kunnissa heikkenevän huoltosuhteen, tarve sote -palvelujen kehittämisellä on kasvava. Tässä kuntien tilanne johtuen mm. väestörakenteesta on jo pelkästään Itä-Uudenmaan kunnissa epätasainen. Tässä mielessä maakuntauudistuksen tarkennusta vaativien avoimien kohtien runsaus näyttää huolestuttavalta. Henkilöstöstä säästämällä tai asiakasmaksuja korottamalla tätä yhtälöä ei voi yksin ratkaista ja vaikutukset olisivat näillä keinoilla pitkässä juoksussa negatiivisia.

Kun sosiaali- ja terveyspalvelujen päätöksenteko ja järjestämisvastuu siirtyy maakuntiin, tulee sen asukkaiden näkökulmasta päästä siihen, että lähipalvelut turvataan. Riippumatta siitä, missä muodossa tämä sote/maakuntauudistus loppujen lopuksi tulee, lähipalvelujen saatavuuden kannalta palvelukokonaisuuksien uudistamistyö on välttämätöntä.

Porvoossa palvelukokonaisuuksien uudistamisesta on keväällä valmistunut selvitys, jonka tavoitteena on varmistaa lähipalvelujen saatavuus. Selvityksen malli olisi toteutettavissa koko Itä-Uudenmaan alueella, mikäli alueen kunnat ilmaisevat siihen halukkuutensa.

Myös alueella erikoissairaanhoidon palveluja tuottava HUS on jo pitkällä omassa kehittämistyössään. Tavoitteena on säilyttää Porvoossa kilpailukykyinen lähisairaala myös jatkossa. Jo pelkästään palvelujen laadun ja henkilöstön saannin turvaamisen kannalta kytkös isompaan vaativia erityistason palveluja tuottavaa kokonaisuuteen tulee tässä olemaan tärkeää myös tulevaisuudessa.

Uudenmaan maakunta on 1,5 miljoonan asukkaan väestöpohjaltaan muihin maakuntiin verrattuna sen verran iso, että kaikkien palvelujen tuottaminen esim. sosiaalipalveluissa yhdessä isossa organisaatiossa on haasteellista. Tämän vuoksi perustason sote -lähipalvelujen tuottaminen olisi järkevää tuottaa useammassa alueellisessa tuotantoyksikössä. Näitä voisi olla Uudenmaan alueella 4-6 kpl. Valmistelu tällaisen yhteistoiminta-alueen perustamisesta n. 200.000 asukaan Keski-Uudellemaalle on pitkällä.

Vastaavanlaisen yhteistoiminta-alueen perustaminen n. 100.000 Itä-Uudellemaalle yhtenäistäsi ja vahvistaisi uusmaalaista näkemystä lähipalvelujen tuottamisessa. Pelkästään 50.000 asukaan Porvoo yhtenä tuotanto-alueena tuskin on realistinen, joten lähipalvelujen turvaamiseksi myös porvoolaisten asukkaiden kannalta yhteistoiminta alueen kuntien kesken ja vahvan uusmaalaisen mallin löytämiseksi on välttämätöntä. Tässä mielessä hallituksen pelkästään pääkaupunkiseutuun nyt kohdistama erillisratkaisu ei koko maakunnan palvelujen kannalta ole perusteltavissa.

Yhteistoiminta-alueen muodostamisessa Porvoon tulisi olla aloitteellinen. Etusijalla on palvelujen kehittäminen hyödyntäen jo olemassa olevia toimintamalleja. Liiaksi painoarvoa ei tule asettaa hallinnolle tai esim. yhtiöittämiselle, vaan tässä on kuunneltava kaikkia alueen kuntia. Päätösvallan kannalta tällä ei ole merkitystä, etenkin jos rahoitusvastuu siirtyy maakunnalle. Tärkeintä olisi löytää kaikille kunnille sopiva toimiva malli, jolla on valmiudet mukauttaa aikanaan sellaiseksi että se että se sopii aikanaan maakunnalle eikä ole ristiriidassa lainsäädännön kanssa, kunhan nyt ensin tiedetään millaiseksi se tulee muotoutumaan.

Pahin virhe tässä vaiheessa on ajautuminen 2. asteen koulutuksen kaltaiseen pattitilanteeseen, jota Porvoo taannoin ajoi voimakkaasti hallintomalli edellä. Tähän meillä ei sote-palveluissa ole varaa ja eikä aikaa, oli sote/maakuntauudistuksen kohtalo sitten mikä tahansa.

Tapani Eskola

Kirjoittaja on Porvoon sos. ja terv lautakunnan puheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu sekä Porvoon työväenyhdistyksen puheenjohtaja

Kommentoi