Kiireellä vaiettu soteyhtiö

Kirjoitukset

Porvoon kaupunki käynnisti syksyllä 2016 erillisselvityksen, jossa kartoitetaan Porvoon mahdollisuuksia osallistua sote-palvelujen tuotantoon joko kaupungin kokonaan omistaman tai yhdessä jonkin yksityisen toimijan kanssa omistaman yhteisyrityksen kautta.

Selvityksen alla ovat mm. mitä sosiaali- ja terveyspalveluita voi ja kannattaa yhtiöittää, hankkeen juridiset ja taloudelliset reunaehdot, henkilöstön asema sekä sen taloudelliset ja toiminnalliset riskit.

Ohjausryhmä esittää, että selvitykseen pohjautuvat päätökset tehtäisiin jo 13.2. kokoontuvassa kaupunginvaltuustossa. Lopullisen esityksenhän tekee valtuustolle kaupunginhallitus, joten aikataulu mittavalle hankkeelle on tiukka.

Mikä on syy kiireelle, jos valmisteilla olevan lain puitteissa riittää jos mahdollinen yhtiö on toiminnassa vuoden 2018 loppuun mennessä? Alkuperäinen virheellinen olettama tästä oli, että yhtiö tulisi toimia jo 1.7.2017. Kuitenkin valmistelulle tuli vain kuukausi lisäaikaa. Kuinka on mahdollista, että yhtiön alun perin kuviteltiin saavan toimivaksi puolessa vuodessa, kun nyt väitetään että jopa 1,5 vuoden valmistautumisaikakin vaatii edelleen kiirehtimistä?

Valtuutetuille ja kuntalaisille asiaan tutustumiselle jäävä aika on hyvin lyhyt, johon oman haasteensa varmasti tuo koko sote/maakuntauudistuskokonaisuuden hahmottaminen. Kunnollisen taloudellisen ja toiminnallisen riskianalyysin puuttuminen tai sen jättäminen viimetippaan on estänyt asiaan kuuluvan asiaan perehtymisen ja siihen kuuluvan keskustelun.

On harmillista että Porvoon ja koko Itä Uudenmaan asukkaiden peruspalveluihin pitkälle tulevaisuuteen vaikuttava asia on jäänyt muutaman ympäripyöreän tiedotteen varaan. Nämä eivät ole keskustelua herättäneet. Hiljaisuus on ymmärrettävää, sillä näistä tiedotteista pystyy hyvin vähän hahmottamaan mistä voisi olla kysymys, etenkin kun vähäinenkin kiinnostus on jäänyt Länsirannan kaavakeskustelun ja muun soteähkyn alle.

On kyseenalaista että valtuusto joutuu selvityksestä huolimatta tekemään helmikuussa sokkopäätöksen, sillä luotettavaa tietoa sotelainsäädännön sisällöstä ei vielä tuohonkaan mennessä ole olemassa. Tämä on melkoinen riski, koska koko uudistus ja siihen liittyvien lakien eteneminen sisältää vielä useita epävarmuustekijöitä. Myös uudistuksen useat jo ennalta havaitut toiminnalliset kysymykset ovat ratkaisematta.

Lakiluonnosten perusteella kunta ei voi olla osakkaana tämän kaltaisessa yhtiössä. Tämä tarkoittaisi Porvoon omistusosuuden siirtymistä joka tapauksessa maakunnalle. Ulkopuoliselle toimijalle jäisi mahdollisesti jopa enemmistä osuus sekä päätösvalta alueen terveyspalveluja tuottavasta yhtiössä.

Kun muualla Uudellamaalla turvataan toimintaa ja potilas/asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia rakentamalla sotekeskuksia yhteistyössä nykyisen HUS:n kanssa sairaaloiden yhteyteen, meillä soten myötä muutoinkin pirstaloituvaa integraatiota hajotetaan pilkkomalla osa palveluista erilliseksi demokraattisen päätöksenteon ulottumattomissa toimivaksi yhtiöksi.

Palvelukokonaisuuksien ja kustannusten näkökulmasta kokonaisuuksien hajottaminen ei ole perusteltua. Lisäksi tärkeä kysymys on yhtiön ulkopuolelle jäävien palveluiden ja näihin liittyvien tukipalveluiden alueelliset toimintaedellytykset ja saatavuus Itä Uudellamaalla.

Henkilöstön saatavuuden merkitys sotepalveluissa jatkossa korostuu. On tarkkaan harkittava, onko pieni kilpailutilanteessa toimiva porvoolainen yhtiö esim. lääkäreiden ja hoitajien näkökulmasta riittävän kilpailukykyinen verrattuna alueellisiin yliopistollisiin sairaaloihin kytkeytyviin isompiin toimijoihin. Lisäksi on huomioitava mahdollisesta yhtiöittämisestä seuraavan eläkeratkaisun hinta, joka voi olla hyvinkin merkittävä.

Porvoo on tuottanut sote-palvelunsa muihin kuntiin verrattuna kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Vahvuuksiamme ovat lisäksi olleet mm. kohtuullinen henkilöstön ja hoidon saatavuus. Tämä tulos on saavutettu viime vuosien ansiokkaalla kehittämistyöllä, joka on vaatinut henkilöstöltä ison työpanoksen ja mukautumista uusiin toimintatapoihin. Näistä viimeisimpänä on juuri valmiiksi saatu tämän vuoden toimintasuunnitelman pohjana oleva asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien uudistaminen.

Kehittämistyön tuloksena on painopistettä pystytty siirtymään ongelmien hoidosta hyvinvoinnin edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen, mikä soteuudistuksessakin tulee jäämään kuntien vastuulle.

Sote ja sen mukana tuoma kilpailuasetelma asettaa organisaatiolle ja palvelurakenteelle jälleen uusia kehittämistavoitteita. Tässä on huomioitava kaupunkistrategiassa määritelty hyvinvointierojen kaventaminen ja asukkaiden yhdenvertaisuus. Nyt on tarkkaan arvioitava mitä lisäarvoa Porvoon yhtiöittämismalli toisi pitkäjänteiselle hyväksi havaitulle kehittämistyölle, tärkeälle integraatiolle sekä pitkälle kehitetyille prosesseille ja mitä riskejä tämä mahdollisesti toisi tullessaan.

Tapani Eskola, Sd

kaupungivaltuutettu,

sosiaali ja terveyslautakunnan puheenjohtaja

selvitysohjausryhmän jäsen

Kommentoi