Ovatko Sote-yhtiön riskit selvillä?

Kirjoitukset

Uudelle valtuustolle ollaan elokuussa tuomassa päätettäväksi kaupungin valmistelema yhtiöittämisselvitys. Vuoden 2016 syksyllä käynnistetyn selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa Porvoon mahdollisuuksia osallistua sote-palvelujen tuottamiseen. Edellisen kerran asiasta piti päättää 13.2. Tuolloin mm. valinnanvapautta ja yhtiöittämistä koskeva lainsäädännön tilanne oli epäselvä, eikä tilanne ei ole näiltä osin juurikaan muuttunut.

Porvoon erillisselvitys nojaa vahvasti lakiluonnokseen, jossa suoran valinnan palveluja tuottaisivat jatkossa yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat sekä maakunnan omistamat yhtiöt. Tämä yhtiöittämispakkoon perustuva lähtökohta on kariutumassa perustuslakivaliokuntaan ja näyttää siltä että laki olisi jälleen kerran menossa uusiksi.

Porvoon selvitys poikkeaa Uudenmaan muiden alueiden suunnitelmista merkittävästi. Keski- ja Läntisellä Uudellamaalla ollaan rakentamassa sote-keskuksia yhteistyössä nykyisen ja myöhemmin maakunnalle siirtyvän HUS:n kanssa. Näissä on edetty vahvasti toiminalliset mallit edellä, joissa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluja integroimalla kehitetään asiakkaiden hoitoketjuja ja mahdollisuuksissa olevissa rajoissa turvataan myös palveluja.

Meillä selvitystä tehnyt työryhmä yhteisyrityksen hallinto- ja päätöksentekomallia pohtiessaan on päätynyt malliin, jossa Porvoon kaupungin omistusosuus olisi 49 prosenttia ja yksityisen kumppanin omistusosuus 51 prosenttia. Perusteluissa mainitaan etuina mahdollisuus kilpailla muiden sote-keskusyhtiöiden kanssa, sekä kiinnostavuus yksityisten toimijoiden keskuudessa. Tätä asetelmaa arvioitaessa perustuslakivaliokunnan ratkaisun vaikutukset on oltava päätöksenteko vaiheessa kunnolla tiedossa.

Tarkemmat toiminnalliset ja taloudelliset riskiarvioinnit ovat jääneet hallinnollisia ratkaisuja etsittäessä taka-alalle. Tämän vuoksi selvityksestä ei ilmene kuinka realistiset yhtiön toimintaedellytykset ovat ja millaisen palvelutason ylläpitämiseen sen rahkeet todellisuudessa riittävät tilanteessa, jossa maakunnankin palvelujen rahoitus on epäselvä.

Selvityksessä annetaan ymmärtää, että mahdollinen yhtiö merkittävästi alentaisi kaupungille uudistuksen tuomaa sote-kiinteistöihin kohdistuvaa riskiä. Tosiasiassa kyse tässä olisi ainoastaan Näsin terveysasemasta. Senkin osalta riskin pienentäminen jää epämääräiseksi, koska useammassa eri vaiheessa on vihjaistu että palvelut tulisi tuottaa keskeisemmällä paikalla. Selvityksestä ei selviä, mikä olisi Näsin tilanne siinä vaiheessa ja mikä olisi mahdollisen investoinnin suuruus.

Henkilöstövaikutusten osalta selvitys on ristiriitainen julkisuudessakin esillä olleisiin henkilöstön kannanottoihin verrattuna. Lääkäreiden saatavuuteen vaikuttava koulutuskeskuksena toimiminen jatkossa todetaan epävarmaksi, mutta arvio toiminnallisia riskeihin liittyvään ja yhtä tärkeään kilpailukykyyn hoivahenkilöstön saatavuudesta on puutteellinen.

Arviolta maan hallituksen kaavaileman säästötavoitteen toteutuminen nostaisi asiakasmaksuja, mikä olisi terveyserojen kasvun hillinnän näkökulmasta kohtalokasta. Porvoon lähestymistapa ei tässä ole ollut tähänkään asti mitenkään asiakaan edun mukainen, kun se juuri korotti niukan äänestykseen näitä maksuja täysimääräisesti.

Mikäli sama linja jatkuu, omaan yhtiöön ollaan etsimässä valinnanvapauden piirissä olevia yhtiön talouden kannalta tuottoisia palveluja, jolloin väitteet asiakaslähtöisyydestä ja integraatiosta tuntuvat kovin kaukaisilta. Siksi on harhaanjohtavaa puhua sote-yhtiöstä, kun todellisuudessa puhutaan vain pääasiallisesti yhtiön kannalta edullista terveyspalveluista. Vaikka selvityksessä puhutaankin yhteiskunnallisesta yrityksestä, on selvää että yksityisen kumppanin tavoitteena on saada yhtiöstä riittävästi tuottoa.

Tällä hetkellä terveydenhoidossa 20 % potilaista aiheuttavat 85 % kustannuksista. Mitkä ovat esimerkiksi Porvoon Sairaalan toimintaedellytykset jos kevyempää hoitoa tarvitsevat 80 % potilaista ohjataan jatkohoitoon yhtiökumppanin kannalta edullisella tavalla. Jäisivätkö vastuut vaikeimmista potilaista jatkossa maakunnalle, Porvoon yhtiön kuoriessa kermat päältä, heikentäen entisestään alueen maakunnallisten toimijoiden toimintaedellytyksiä?

Selvityksestä käy ilmi, että HUS:in taholta on arvioitu että Porvoon sairaalan toiminta vaarantuu, jos kaupunki päättää perustaa yhteisyrityksen jonkun yksityisen toimijan kanssa. Sairaalan lähetevirta ehtyisi, ja näin myös sen polikliiniset toiminnot vaarantuisivat. Porvoon Sairaala tulee joka tapauksessa olemaan sote-uudistuksessa uuden kilpailuasetelman edessä ja sen toimintaedellytyksillä on vaikutusta koko Itä Uudenmaan palveluihin. Siksi myös porvoolaisten päättäjien on suhtauduttava näihin huolenaiheisiin vakavasti.

Uusimaassa 28.6. olleeseen otsikkoon sote-kaaoksesta voi varmasti yhtyä, mutta onko tämä yhtiö kaikkien palveluja tarvitsevien kannalta paras mahdollinen? Kyseessä on joka tapauksessa välivaiheen ratkaisu ja kuinka pitkälle Porvoo 49 %:aan todellisuudessa pystyy turvaamaan sanavaltaansa, etenkin jos tämäkin osuus joka tapauksessa jossakin vaiheessa tulisi siirtymään maakunnalle.

Mikäli asia tulee elokuussa valtuuston päätettäväksi, lainsäädännön puuttuminen jo itsessään muodostaa melkoisen riskin. Moni keskeinen kysymys näyttää selvityksessä edelleen jäävän avoimeksi ja jos yhtiöittämisen tielle lähdettäisiin, on muistettava että päätöstä on vaikea perua ja siksi myös riskit on tiedostettava.

Tapani Eskola, Sd

kaupunginvaltuutettu

sos. ja terveyslautakunnan pj

Keskustelu (1 kommentti)

Kommentoi