Ammatillinen koulutus murroksessa

Kirjoitukset

Ennen kesälaitumille lähtöään eduskunta hyväksyi äänin 112-57 ammatillisen koulutuksen reformilain. Uudistus muuttaa koulutusta ryhmäpainotteisuudesta yksilökeskeisemmäksi. Oppiminen muuttuu osaamisperusteiseksi ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen tulee lisääntymään.

Lisäksi uusien opetussuunnitelmien myötä myös tutkinnot uudistuvat vastaamaan enemmän työelämän tarpeita. Joitakin tutkintoja katoaa ja tilalle syntyy uusia. Tämä kehitystyö ja uudet oppilaitosten väliset kilpailuasetelmat edellyttävät oppilaitoksista valppautta ja kykyä pysyä kehityksessä mukana. Siksi opettajien mahdollisuuksiin osaamisen kehittämiseen ja muuttuvassa työssään motivoitumiseen tulee kiinnittää huomiota.

Uudistus tuo muutoksia myös ammatillisen koulutuksen rahoitukseen. Kun aiemmin 97% koulutuksen järjestäjälle tuli opiskelijan läsnäolon perusteella, jatkossa perusrahoituksesta  50% tulee opiskelijan läsnäolosta, 35% opiskelijan opintosuoritusten perusteella ja 15%  sen perusteella miten opiskelija työllistyy tai pääsee jatko-opintoihin.

Sinällään reformi tuo mukanaan tärkeitä ja tervetulleita uudistuksia, mutta se tuo mukanaan myös ongelmia, mikäli näitä ei tiedosteta ja korjaustoimenpiteisiin paneuduta.

On pelätty, että rahoitusjärjestelmän muutos voi pahimmillaan johtaa epäterveeseen kilpailuun, jossa heikommat lähtökohdat omaavat opiskelijat jäävät jalkoihin. Tämä pelko voi olla aiheellinen, koska erityistä tukea tarvitsevien määrä on jatkuvassa kasvussa.

Suoristuskeskeinen rahoitusmalli houkuttelee koulutuksen järjestäjiä valitsemaan vain parhaiten pärjääviä opiskelijoita. Kun lisäksi tiedostetaan että etenkään pienillä yrityksillä ei ole resursseja tai mahdollisuuksia ottaa harjoittelijoita, kehitys voi johtaa etenkin enemmän tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelu- ja harjoittelupaikkojen vähenemiseen. Siksi kokonaisnäkemyksen hallinta uudistuksen läpiviemiseksi on niin opiskelijan, oppilaitoksen kuin myös elinkeinoelämän ja kunnan edun mukaista.

Useiden asiantuntijoiden perusteella perusrahoituksen osuus olisi pitänyt olla 60%. Silloin olisi ollut mahdollisuus huomioida uudistuksen tuomat lisäkustannukset, jotka esim. Kuntaliiton arvion perustella ovat yli 80 miljoonaan euroa.

Uudistus tuo jo yläkouluissa tapahtuvalle opinto-ohjauksella entistä suurempaa painoarvoa. Lisäksi on pidettävä huolta että myös erityistä tukea tarvitseville varataan riittävät resurssit. On vaarana, että hyvänä tavoitteena pidettävä yksilöllistetty opintojen suunnittelu vesittyy, mikäli tähän ei riittävästi panosteta, koska myös haasteellisimmatkin hoks:t on kyettävä hoitamaan.

Mikäli näissä em. epäonnistutaan ja kaikkia opiskelijoita ei saada pidettyä mukana, valuvat tavoitellut säästöt syrjäytymisen tuomiin kustannuksiin, jotka ovat tällä hetkellä yli miljoona euroa / syrjäytynyt nuori.

Hallitus leikkasi ammatillisesta koulutuksesta 190 miljoonaa euroa etupainotteisesti jo vuonna 2017. Mahdollisia säästöjä ja työkaluja tuova reformi tulee voimaan kuitenkin vasta 2018. Tilanne on ajanut koulutuksen järjestäjät taloudellisesti tiukoille, mikä näkyy mm. lähiopetuksen vähenemisenä. Tämä on johtanut jo nyt siihen että useilta työpaikoilta tullut viestejä, joissa on ihmetelty opiskelijoiden osaaminen vähenemistä. Ajan mittaan tämä voi pahimmillaan johtaa koulutuksen tason heikkenemiseen, mikäli toimintaedellytyksiä ei saada korjatuiksi.

Uudet opetussuunnitelmat antavat hyvät mahdollisuudet yritysten ja oppilaitosten väliselle yhteistyölle. Jatkossa on kuitenkin kuunneltava yrityksiä entistä tarkemmin ja kannustettava opettajia työelämä yhteistyön kehittämiselle. Yrityksillä ei välttämättä ole tähän kauheasti aikaa, jolloin vastuu tässä painottuu ainakin alkuvaiheessa oppilaitoksille.

Itse olen toiminut ammatillisen koulutuksen puolestapuhujana 90-luvulta lähtien tuoden esille kehitystarpeita niin työelämän asiantuntijana, opettajana, kouluttajana, poliittisena vaikuttajana kuin myös päättäjänä sekä opiskelijoiden opintoja stipendien muodossa tukevan rahaston asiamiehenä.  Itselleni opiskelijat ja työelämän tarpeet ovat olleet aina ykkösasia. Tiedän että samat päämäärät ovat tärkeitä jokaiselle ammatilliselle opettajalle.

Itse olen kokenut viimeiset vuodet kivisimpinä kuin koskaan. Uskoa ja toivoa tulevaisuuteen tuo tieto siitä että ilman ammattinsa osaavia ihmisiä tämä maa ei vaan pyöri. Siksi haluan tuoda edelleen oman panokseni tälle tärkeälle työlle, mikäli siihen on mahdollisuus.

Tapani Eskola, sd

kaupunginvaltuutettu

ammatillinen opettaja

Kommentoi